Odotukset yön suhteen olivat korkealla, tarkoitan että edellytykset hyville yöunille olivat olemassa; vähillä unilla edellinen yö ja suhteellisen hyvissä ajoin nukkumaan.. you wish. Yöllä oli järkyttävä ukonilma. Kerran jyrähti niin kovasti että olin aivan satavarma että hotelliin iski salama, nyt pitäisi evakuoida ja miksi olen viidennessä kerroksessa enkä kakkosessa niin kuin Sirpa ja Jarkko ja niin kuin minunkin piti alunperin olla. Olisiko kuitenkin pitänyt jäädä siihen ensimmäiseen huoneeseen, olisipa ainakin joku lohduttaja ;) Jarkko oli herännyt myös mutta Sirpa oli nukkunut sikeästi koko yön. Niin väärin, niin väärin.

Lähtiessämme aurinko paistoi melkein kirkkaalta taivaalta mutta matkan aikana alkoi satamaan ihan kiitettävästi vettä. Meitähän se ei haitannut, vähän kevyempää kaasujalkaa kehiin ja homma oli hanskassa. Kaikille tämä ei ollut ihan selviö. Yksi ohi kiitänyt Porche oli varmaan joutunut vesiliirtoon ja liukunut perä edessä oikealla olevaan ojaan. Siellä kaveri nökötti luuri korvalla kun ajoimme ohi. Eniromaista. Toinen Porche kuski oli ottanut kosketusta keskimuuriin ja toiseen autoon. Tässä autossa olivat airbagit lauenneet mutta onneksi molemmissa tapauksissa näytti siltä että henkilövahingoilta vältyttiin. 

Muuten oli ihan nasta ajaa mutta ohitustilanteet olivat vähän haasteellisia. Oikeanpuoleisella kaistalla ajoivat rekat ja karavaanarit. Tämä toimi hyvin. Me ajoimme keskikaistalla mutta välillä piti vähän ohitella. Katsoin aina ettei näköpiirissä ollut vasemmalla kaistalla tulossa mitään autoa mutta auta armias kun vaihdoin kaistaa niin hetihän siinä oli joku 180 km/h ajava auto ahterissa kiinni. Vähän oli epäselvää että jos 130 km/h nopeusrajoitus loppuu niin mikä sitten on rajoitus? Onko sitä? 

Kölniin matkaa oli 180 kilsaa ja matka taittui aika nopeasti. Olimme samassa hotellissa kuin Sirpa ja Jarkko edellisella reissulla joten se löytyi helposti. Parkkihallin kanssa oli vähän haasteita. Tiesimme missä se on mutta ei voinut ajaa navin mukaan kun kaupungissa oli niin paljon tietöitä ettei joka paikasta päässyt ajamaan.

Kun tavarat oli purettu suunnattin ensimmäisenä Kölnin kuuluisaan (?) katedraaliin. Kyllä oli mahtava goottilaistyylinen kirkko.

Jarkko kävi sytyttämässä yhden tuikun. Mahtoikohan tehdä jonkun toiveen samalla?

Kirkon vieressä oli muutama vähän hienompi liike, Gucci, Vuitton jne. Jätimme ne väliin ja lähdimme taapertamaan pitkin ostoskatua. Edelleenkään shoppailu ei oikein ottanut onnistuakseen joten viimenen toivo oli Hard Rock Cafe. Sieltä löytykin itselle yksi paita ja yksi tuliaispaita. HRC oli aika pieni mutta musa soi yhtä kovaa kun kaikissa muissakin HRC ravintoiloissa. Ja henkilökuntaa niin pirusti joista vain muutama näyttää tekevän töitä. Muut vaan palloilevat edes takaisin. Pari "kypsempää" naista tuli myös sisälle sadetta pakoon mutta tulivat hetken päästä siihen tulokseen että tämä ei ehkä ollut heidän paikkansa. 

Shoppailureissun kruunasi visiitti paikalliseen naamiaisliikkeeseen, josta mm Jarkon leederhosenit oli ostettu. Aivan mahtava paikka.

Ja myös Jaskan legendaarinen tuliainen oli ostettu. Tuliaisen arvuuttelustahan laitettiin fb:iin leikkimielinen kilpailu jossa lähimmäksi arvannut saa jonkun palkinnon. Rankan päivän jälkeen rentouduimme Jeltsinin ja Gorban seurassa. 

Jarkon teki mieli lättyä joten lähdimme syömään lähipizzeriaan, joka järkevästi piti sisätilat suljettuna sateen kunniaksi. Kivahan siinä oli mutustella pizzaa kun vesipisaroita satoi niskaa pitkin. Onneksi pizza oli hyvää. Sieltä lähdimme (taas) irkkupubiin, koska nämä olivat yleensä ainoita paikkoja joista sai oikeaa siideriä. Ihan jees meininki. Jarkko teki sellaisen minipedikyyrin pöydän alla mutta ei siitä sen enempää.